Berliini, Saksa Maanantai 27.5.2009
Bassotaiteilija ”Tonnisen” hammassärky äityi yön aikana lähes mahdottomaksi. Hammas avattiin Helsingissä huhtikuun puolivälissä ja kiertueen ensimmäisen keikan, Stralsundin vedon jälkeenhän poskea alkoi kolottaa vietävästi. Kyseisen kaupungin kovin leegolekuri paikkasi hätäisesti hampaan revittyään edellisen paikan irti. Asia piti siis olla kunnossa. Eipä ollutkaan. Hammas alkoi varoittaa uudestaan Berliinissä kun olimme saaneet paikalliselta Horstilta avaimet bungaloviimme. Sunnuntaiaamu ei alkanut siis kovin vahvasti. Muiden jätkien hotkiessa aamupalaa jouduin tänään lähtemään kohti zahndart- keskusta. Jätkät olivat eilen nähneet hammaslääkärikeskuksen jota päin lähdin tuskissani kävelemään. Matkalla kuitenkin käväisin apteekissa hakemassa nappeja kipuun ja kysäisin samalla mahdollisista hammalääkäriasemista. Päädyin kuitenkin alkuperäiseen suunnitelmaan mennä asemalla jonka jätkät olivat nähneet ja sisällä tormäsin koko Saksaa vaivaavaan ”ongelmaan”; englanninkielen taitajia on suht harvassa. ”Ein moment bitte” jonka jälkeen etsitään firman ainoa ameeriikankielen taitaja.
Puolentoista tunnin päästä kävelin pepsodent-hymyn kera ulos. Muutama pieleen mennyt hammasröntgenkuva yökkäys-refleksin takia, mutta alles glar purukalustossa on super gut [supa guut] !

Hymyssä suin astelin siis Alexanterin luota kaupan kautta himaan.
Illalla oli grillibileet Itä- Berliinin Volks parkissa. Tunnelma oli mukava ja leppoisa ja ennen kaikkea ah – niin internationaali. Grillillä oli tunkua mutta kasvit ja muut mässyt päätyivät loppujen lopuksi oikeaan osoitteen.. Arseen, eiku siis suuhun ja siitä arsen kautta ulos aikanaan. Tämä olkoon siis oikea järkkä.
-Teemu