Augsburg, Saksa Sunnuntai 3.5.2009
Heräilimme siinä klo 12 nurkillä ja päädyimme herkkuja notkuvaan aamupalapöytään. mässätessä pöydän antimia Wolf ilmoitti soittavansa kaverilleen joka on mekaanikko. Kerroimme lämpöjen kohonneen teutoonien jylhien mäkien nousuosuuksilla ja Wolf halusi että matkamme jatkuu FACkin siivittämänä. Allekirjoittanutta ei olisi haitannut automme laukeaminen Wolffien pihaan. Niin hyvää vieraanvaraisuutta en ole kokenut edes edesmenneessä Helsingin Factory-ravintolassa.
Pahaa kankkusta poteva mekaanikko testas ja tsekkas auton ja totes että kyllähän se varmaan kulkee kunhan lämmöt on täysillä ja luut ulkona ikkunoista. Eli johtotähti jaksaa.. kai.
Lähdimme seuraavaksi syömään todella uupeaan perinteiseen Baierilaiseen biergarten:iin. jossa näimme lederhoseniin pukeutuneen germaanin herrasmiehen. Silmä lepäsi ja maisematkin miellyttytivät. Vuoret näkyivät ympärillämme kuin sormusten herrassa konsansaan. Rouka oli mainiota ja olutta vedettiin weisse:na sekä dunkel:na. Wolf halusi maksaa laskun ja olimme jo tottuneet tähän hemmotteluun joten emme liikoja vastustelleet.
Ruoan jälkeen sitten nukkumaan muutamaks tunniks ja sen jälkeen kamat hinterhaltenista autoon.Tämän jälkeen Wolfin porukoille ja nettiin ja nukkumaan. Ah, lupasin itselleni että lunastan uudet peitot ja tyynyt himaan kunhan sinne pääsen. Onko nukkuminen parasta mitä maailmassa on?!
Osa porukasta lähti skeittaamaan, osan jäädessä bankottamaan. Illalla istuskelua ja rupattelua ja pistettiin kamoja valmiiks. Wolf sanoi meidän olevan aina tervetulleita bändinä tai muuten vaan jos olimme Saksan maalla. Mistä tällaisia ihmisiä oikein tulee. Ei voi sanoa muuta kuin ”Ich Liebe Deutch”!
-Teemu