Werkstattin keikan jälkeen oli seurueellamme mieli korkealla ja heti aamutuimaan lähdimmekin ajelemaan kohti vanhaa kunnon Berliiniä. FAC täyteen rojua sekä soittajia ja matkaan! Saimme onneksi myös TomppaTomppa -navigaatiolaitteemme toimimaan asianmukaisella tavalla, joten kartturin hommatkin tuli samoin tein ulkoistettua ja pojat saivat matkallakin keskittyä olennaiseen eli maisemien ihailuun sekä lepäilyyn FACin ja Kalevin huomassa.
Matka sujuikin ilman suurempia kommelluksia ja ruokaakin löysimme nälkäisiä kupujamme ravitsemaan. Jossain vaiheessa aloimme kuitenkin epäilemään, että mahtaako maan pääkaupunki kuitenkaan olla Berliini, koska Saksassa tuntuvat kaikki tiet Rooman sijasta vievän Ausfahrttiin?!? No kyllähän se Berliinikin sitten löytyi ja keikkapaikkakin oikein mukavasti. Facilla huristelu näinkin suuressa kaupungissa olikin toisaalta kokemus sinänsä sekä meille että FACin vaihteistolle...
Illan keikkapaikkamme oli nimeltään Little Stage ja sitähän se oli myös käytännössäkin. Ei kuitenkaan puitteiltaan ollenkaan hassumman oloinen soittoruokala, joten kamat lavalle ja räpläämään. Souncheck hoitui tuttuun tapaan melko kivuttomasti ja lähdimme hieman pällistelemään miltä kaupunki siinä kohtaa mahtaa näyttää ja näyttihän se.
Keikkapaikkamme sen sijaan tuntui näyttävän kovasti hiljaiselta ja alkuperäinen soittoaikamme klo 21:00 siirtyikin hamaan tulevaisuuteen, joka tällä kertaa oli jotakuinkin klo 23? Yleisöäkin oli paikalle ehtinyt tuolloin saapua melko rutkasti; Venla, noin kolme kantapeikkoa, baarinomistajat sekä miksaaja!! Tällä kertaa luvassa oli siis todellinen ylöisömenehdys. Aloimmepa sitten vihdoin viimein soittelemaankin ja eipä tarvinnut tällä erää edes loputtomasti soitella... ehkä jotakuinkin kuusi biisiä ja sitten riitti, sekä meille että henkilökunnalle. :) Ja ei muuta kuin jälleen kantamaan isoja mustia laatikoita takaisin autoon...
Kaiken kaikkiaan keikka ei siis aivan parasta fiilistä orkesterillemme jättänyt, mutta muuten paikasta jäi ainakin allekirjoittaneelle melko mukava maku suuhun. Henkilökkunta oli mukavaa ja niin oltiin mekin!
Kiroilemisen, roudaamisen ja muiden pakollisten toimien jälkeen siirryimme läheisiin kotibileisiin, jonne yleisömme, Venla, meidät johdatti. Bileissä oli ihmisiä ja sitten siirryimme porukalla paikalliseen tanssiravintolaan. Sielläpä sitten tuli tanssattuakin aamun pikkutunneille saakka. Myös FAC sai ensi kertaa kokea orkesterimme jäseniä yöpymässä sisällään, kun rytmiryhmämme Pekka ja Teemu päättivät oikaista itsensä Kalevin viereen. Loput retkueestamme päätyivätkin illan yleisömme asuttamaan paikallisasuntoon heti FACin yläpuolelle. Unta ei tarvinnutkaan pitkään odotella ja kyllähän se mukavasti maistuikin...
Aamulla suuntasimme FACin keulan kohti paikallismajoitustamme. Seuraavat päivät vietämmekin lomaillessa, joten saapahan ainakin FAC ansaitsemaansa lepoa... myöhemmin kirjoitellaan lisää!
maanantai 27. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Että sellainen keikka Berliinissä, no pää pystyyn, aina ei voi voittaa. Topi varmaan muistaa vanhan tarinan jossa loppukommentti kuului:"Katsokaas joskus kuolee härkä, joskus taas Matador!"
VastaaPoista